Nyt alkoi kuukauden kestoinen tarkka kulutus. Ja heti tuli eteen pulma. Mies lähti viikonlopuksi Ouluun, jossa asuu hotellissa. Eli ruoka on ostettava ravintoloista. 5 euron päiväbudjetti ei mitenkään riitä, ei edes 10 €. Päätin että mie elelen kotiruuilla tämän viikonlopun ja katotaan jälkeenpäin kuinka ison loven ensiviikon ruokabudjettiin Oulun reissu tekee.
Aamupalaksi jogurttia ja mysliä, omista kaapeista. Lounaaksi eilistä jauhelihakastiketta ja pastaa kaapista. Ei tässä mitään hätää vielä ole.
Meneekö teillä siis säännöt niin, että jos joku päivä kuluu vähemmän rahaa, niin se ylijäänyt summa siirtyy toiselle päivälle käytettäväksi? Ja sit tietysti toisin päin...
VastaaPoistaKai mies sentään lounaan meinaa syödä Oulussakin ollessa opiskelijaravintolassa? Ainakin unirestan ravintola Minttu, on myös lauantaisin auki. :)
Hei mun ukkoni päivystää ja oli kiukkunen eikä aio lähteä mukaan haasteeseen. Eipä hätää! Minä koitan selviytyä joko 5 €:lla tai sit jopa 2,5 €:lla :D
VastaaPoistaEi pidä hyvän jutun antaa kaatua siihen, että kaikkia ei just nyt huvita lähteä mukaan. Me silti yritetään!
Mä oon käsittänyt, että rahaa voi säästää toiselle päivälle. Mitä mieltä Pia on?
Innostuin tästä niin, että voitteko lisätä mut kirjoittajaksi.
VastaaPoistaKutsu lähetetty :)
VastaaPoistaMie aattelen että on viikkobudjetti, mutta mitä vähemmällä selviää sen parempi. Mun mies ei todellakaan kerenny mihinkään opiskelijaruokalaan, sillä oli koko viikonloppu teatteria ja työpajoja. Kunhan se palaa kotiin niin tenttaan mitä se on syöny ja paljonko meni rahaa ruokaan. Rahaa voi pantata eli jos vaikka haluu tehdä jonku hienon aterian viikonloppuna niin saa mun puolesta syyä vaikka puuroa koko viikon. :D
VastaaPoistaLiisa, tietenkin sun aviomies syö mitä haluaa! Ei tässä ketään pakoteta mukaan. Meillä menee niin ettei tuo mun sulho ite ruukaa syyä päivällä muuta ko lounasta ja sitte iltaysiltä kun kyselen on ihan hämmästyny että mitä sitä muka muuta söis ku lounaan. Hullu se on, ite en pärjäis iltaa saakka pelkällä lounaalla.
Tervetuloa Emmi! Enempi parempi. :)